EtusivuReseptitKurssitOta yhteyttä

Omat jauhot omasta pellosta – Konneveden Mylly

Pienessä Konneveden kunnassa Keski-Suomessa, aivan Pohjois-Savon tuntumassa, jauhaa ahkera mylläri jo aamuvarhaisella jauhoja maanviljelijöiden ja leipureiden omien peltojen rakkaudella kasvatetuista jyvistä. Samainen mylläri ostaa myös lähiseutujen laadukasta viljaa, niin vehnää, ruista, kauraa, spelttiä kuin ohraakin, josta sitten jauhaa perinteitä kunnioittaen seudun laadukkaimpia jauhoja, ryynejä, leseitä ja hiutaleita. Näitä paikallisia ja taatusti suomalaisia tuotteita voivat halukkaat ostaa suoraan myllyltä tai lähiseutujen kauppataloista. Jauhaapa reipas mylläri ryynit, hiutaleet ja jauhot paikalliseen kouluunkin, sairaalaakaan unohtamatta.

Konneveden Mylly on ollut toiminnassa jo vuosikymmenien ajan. Vehnämyllynä toiminta on aloitettu Konnevedellä 1953. Sitä ennen myllyssä on voinut jauhattaa muita viljalajikkeita. Myllyllä on pitkät perinteet, joita nykyinenkin mylläri, Lasse Saarinen, haluaa jatkaa. Myllärin ura ei kuitenkaan ehkä ollut Saarisella ensimmäisenä mielessä nuorena poikana.

Mylläri miettimässä päivän jauhatuksia myllyssänsä.

– 80-90-luvun laman seurauksena teknisen työn johtajan paikalta oli siirryttävä. Kävin usein auttamassa velipoikia myllyllä, jolloin itse työ jo tuli tutuksi, kertoo Lasse Saarinen.

Saarinen on luotsannut Konneveden Myllyä vuodesta 1994. Apunaan hänellä on yksi työmies, joka auttaa raskaiden jauho- ja jyväsäkkien kantamisessa asiakkaan autoon ja muissa päivittäisissä työtehtävissä. Työn Lasse Saarinen on oppinut tekemällä, ilman sen pidempiä koulutuksia. Suomessa pienmyllyjä edustava Myllyliitto järjestää satunnaisesta aiheeseen liittyviä lyhytkursseja, joilla Saarinen on välillä käynyt oppejaan hiomassa.

Pienten myllyjen kadotessa kylien varsilta, häviää samalla myös iso pala suomalaista työläishistoriaa. Suomen vanhimmat edelleenkin toiminnassa olevat myllyt ovat olleet toiminnassa jo 1500-luvulta saakka. Ensimmäisten vedestä voimansa saavien myllyjen on uskottu tulleen Suomeen jo ennen vuotta 1300. Muita myllytyyppejä ovat mm. tuuli-, kontti- ja härkinmyllyt. Nykyisin käytössä on kuitenkin etenkin isoissa teollisissa myllyissä sähköllä pyörivät jauhattimet. Joitakin vesimyllyjäkin vielä löytyy, joiden yhteydessä toimii usein myös saha, kuten Strömsbergin mylly Porvoossa sekä Raijo Tukiaisen mylly ja saha Kaavilla. Konneveden myllyssä voimanlähteenä toimii sähkö.

Puiset jauhatuskoneet ovat olleet käytössä jo 60-luvulta saakka.

Entisaikaan, kun maanviljelijä sai puitua viljat elo-syyskuussa ja kuivatettua niitä hetkisen aikaa, lähti hän hevosen vetämillä vankkureilla lähimmälle myllylle viljojaan jauhattaman. Näitä jauhoja sitten säästäväisesti käytettiin seuraavaan satokauteen asti. Jauhoista leivottiin leipää ja vehnästä sekä keitettiin puuroja ja vellejä. Tuolloin omavaraisuus näytteli isoa osaa tavallisen ihmisen elämässä. Nykyaikana, yltäkylläisyyden kulta-ajalla, kaupasta saa jos jonkinlaista erikoisen erikoista jauhoa kaikista mahdollisista viljalajikkeista. Kunnioitus raaka-ainetta, sen alkuperää ja kovaa työtä kohtaan jolla se on luotu on valitettavasti hiipunut. Aiemmin viljaa, jauhoja, myllyjä ja mylläreitä pidettiin arvossa. Oman käden jälki ja rakkaudella kasvatettu vilja siirtyivät suoraan omalta pellolta omaan ruokapöytään. Nyt kaupasta ostetaan satunnaisia jauhoja, joiden alkuperämaastakaan ei voida olla täysin varmoja.

Konneveden Myllyn oma erikoisuus, riihikuivatut rukiinjyvät.

Uuden leivontabuumin soisi tuovan mukanaan myös kiinnostuksen jauhojen alkuperästä ja laadusta. Monet pienet kotileipomot ovatkin jo löytäneet paikalliset myllynsä ja tekevät yhteistyötä heidän kanssaan. Näin leipomo pystyy tarjoamaan asiakkaillensa kotimaista laatutuotetta. Myös kotileipurit voivat olla yhteydessä alueensa pieniin myllyihin ja ostaa jauhonsa suoraan mylläriltä, joka tietää tarkalleen milloin ja miltä tilalta ja maanviljelijältä kyseiset jyvät on ostettu.

Luomuruisjauhot on merkitty erillisellä vihreällä luomumerkillä.

Konneveden myllyllä käytetään vain suomalaista lähialueiden laadukasta viljaa, joka tutkitaan tarkkaan ennen ostopäätöstä. Viljasta otetaan mm. sakoluku ja valkuaisen määrä, joilla jauhojen laatu on taattu. Jauhot valmistetaan täysin ilman lisäaineita ja osa viljelijöistä riippuen luomuna. Luomujauhoina on tarjolla pääasiassa ruisjauhoja.

Konneveden Myllystä voi ostaa myös valmiita jauhoseoksia, mm. lettu- ja sämpyläjauhoja.

– Myllyn omasta myyntitiskistä ostetut jauhot eivät ole koskaan yli viikkoa vanhempia, vinkkaa mylläri.

Näin taataan asiakkaille laadukkaat ja tuoreet raaka-aineet, joilla leipominen onnistuu varmasti. Tuoreilla hyvät sitko-ominaisuudet sisältävillä jauhoilla on selvä ero vähittäiskaupan myymiin isojen myllyjen käsiteltyihin ja usein myös ulkomaisiin jauhoihin. Leipien sitko on vahvaa ja kestävää. Leipien ja pullien rakenne ja maku on erinomainen. Lähimyllystä ostaessasi tuet paikallista yritystoimintaa maanviljelijöistä lähtien ja tiedät mitä saat. Ostoksesi on jäljitettävissä takaisin maatilkullensa saakka.

Lasse Saarinen on toiminut myllärinä Konnevedellä jo vuodesta 1994.

Myllyssä viljat imetään siilosta tai erillisistä laareista katon rajaan saakka, josta alkaa jyvien puhdistus ja jauhaminen. Puhtaat jyvät kulkevat omia linjojaan pitkin omille jauhatuspisteilleen. Ruis jauhetaan Konneveden myllyssä kokonaisena, jolloin saadaan karkeaa täysjyväruisjauhoa. Konneveden myllyn oma erikoisuus on riihikuivattu ruisjyvä, jossa on vieno savun maku. Riihiruisjauhosta valmistuu mm. maukas ruislimppu. Vehnästä jauhatuksessa saadaan aikaan sekä puolikarkeita vehnäjauhoja että hiivaleipäjauhoja. Vehnäjauhot ovat vehnän ydinosasta valmistettuja valkoisia jauhoja, jotka soveltuvat erinomaisesti kaikenlaiseen leivontaan. Hiivaleipäjauhot ovat vehnän uloimmista kerroksista, läheltä kuorta, jauhettuja jauhoja, jotka soveltuvat erityisen hyvin leipien leivontaan perinteistä vehnäjauhoa paremman ravintosisältönsä vuoksi.

Jokaisella viljalajikkeella on oma linjastonsa ja jauhatuskoneensa.

Konneveden myllyn suosituin tuote on perinteinen ruisjauho, jota suomalaiset käyttävätkin ahkerasti niin ruoka- kuin kahvileipienkin leivonnassa. Myllyn myynnistä jopa 70% on ruisjauhoa. Ennen isoja myllyjä ja suurta teollisuutta olivat myllyn asiakkaat pääasiassa tavallisia talollisia ja maanviljelijöitä, yksityishenkilöitä. Nykypäivänä asiakaskunnasta yksityishenkilöitä on enää vain noin 10%. Loput ovat lähialueiden yrityksiä ja vähittäiskauppoja sekä yksityisyrittäjiä. Niin ovat ajat muuttuneet, vaikka pieniä jauhomyllyjä vielä löytyykin sieltä täältä ympäri Suomen maaseutuja ja kyliä. Selvitä sinäkin lähin myllysi ja leivo seuraavat nisusi lähialueen lisäaineettomista jauhoista!

Konneveden Mylly on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7-16, vuoden ympäri. Myllylle voi tuoda omia jyviä jauhettavaksi ilman ennakkoilmoitusta. Myllyltä voi myös ostaa useita erilaisia jauhoja paikan päältä.

Yhteystiedot Konneveden Myllylle:
Myllärintie 7,
44300 Konnevesi
puh. 014 - 551 366
mylly@konnevedenmylly.fi

Lähteet:
http://konnevedenmylly.fi/index.php
http://www.myllyliitto.fi/index.html

Avainsanat: leipojat, leivonta, ohjeita, artikkeleita, reseptejä, resepti, ohje, kirjoitus, juttu, leipoa, mylly, Konneveden Mylly, Konnevedenmylly, Konnevesi, jauhomylly, vesimylly, tuulimylly, lisäaineeton, luomu, tuoretuote, läheltä, lähituotanto, vehnäjauhot, vehnä, jauhot, kauralese, kaurahiutale, kaura, hiutale, hiivaleipäjauhot, hiivaleipä, ruisjauhot, ruis, rukiinen, limppu, leipä, leivät, ruokaleipä, leipää, leipäohje, kahvileipä, pulla, nisu, pitko, viineri, kakku, kahvikakku

⇢ Seuraavalla sivulla: Leipävanukas hillomunkeilla
⇠ Edellisellä sivulla: Solmusämpylät


Ei arvosteluja vielä!



Sinun arvosanasi:



Jätä kommentti

Nimimerkki

Mikä numero on kolmen ja viiden välissä? Anna vastaus kirjaimilla.


Konneveden Myllyn jauhoja ja ryynejä voi pyytää omalta kauppiaalta valikoimiin, ellei niitä siellä jo ole! Tämän myllyn tuotteita saa ainakin Laukaan, Konneveden ja Hankasalmen ruokakaupoista. Vaajalassa, Vaajakoskellakin, on näitä joskus ollut.

– Leipojat 09.11.2015

Täytyy kehua Konneveden myllyn neljän viljan hiutaleita. Ihan parasta puuroa tulee! Tietoa jälleenmyyjistä tosin kaipailisin, Konnevedelle kun ei tule poikettua.

– Veera 05.11.2015

Ajankohtaista

Talvella maistuu kuppi kuumaa ja pala ihanaa kakkua, vaikkapa suussa sulavaa suklaakakkua?


© 2014-2018 Leipojat.fi team | Instagram: @leipojat | Contact